Hervannan metsästä löytyy kuollut alkoholisti. Mies makasi polun varrella useamman tunnin, ennen kuin kukaan huomasi hänen olleen kuollut. Muutamaa päivää toinenkin juoppo löytyy kuolleena. Onko kyseessä vain sattuma, kuten aika moni poliisilaitoksella olettaa – ainahan niitä puliukkoja kuolee. Mutta kun osoittautuu, että vain hieman aikaisemmin on ainakin yksi muu alkoholisti kuolla samanlaisiin oireisiin, Komisario Koskinen alkaa epäillä sarjamurhaajaa. Mutta miksi joku murhaisi rappioalkoholisteja? Onko kyseessä alkoholisteja hysteerisesti vihaava seudun ”siisteydestä” intoileva aktivisti? Vai joku muu?
Sarjassaan vaikuttaa keskitason huonommalla puolella olevalta. Henkilöhahmot eivät jotenkin tunnu ihan itseltään. Tämä saattaa tietysti johtua siitä, että tämä kirjan on aika monta vuotta vanhempi kuin muutaman viimeksi lukemani ja paljon heille on ehtinyt tapahtua ja henkilöhahmot ovat kehittyneet (ja ehkäpä kirjailijan taidotkin). Tarinakin on keskimääräistä heikommalta tuntuva ja murhaajan motiivit jäävät aika avoimiksi. Munuaisten toimimattomuus ei myöskään ihan noin nopeasti tapa, joten kuolinsyyn suhteen kirjailijan taustatyö oli hiukan heikosti tehty tai sitten vedettiin hiukan mutkia suoraksi. Kirja oli kuitenkin viihdyttävää, kevyttä luettavaa. ( )